AMMATTILIITTO
Ammattiliitto on työntekijöiden etujen puolustaja.
Se tekee työehtosopimukset työnantajaliittojen
kanssa sekä edustaa työntekijöitä,
kun työpaikalla neuvotellaan työsuhteen ehdoista
työnantajan kanssa.
AMMATTIOSASTO (YHDISTYS)
Ammattiosasto on ammattiliitto pienoiskoossa. Se voi
olla yhden työpaikan ammattiosasto esimerkiksi
ison paperitehtaan osasto. Ammattiliittoon liitytään
ammattiosastojen kautta. Ammattiosasto on ammattiliiton
jäsen. Sinä liityt oman työpaikkasi ammattiosastoon.
Kysy työtovereiltasi tietoa ammattiosastosta.
AMMATTISALAISUUS
Ammattisalaisuus on sellaista työhön liittyvää
erikoista tietoa, jota ei ilman työnantajan lupaa
saa kertoa kenellekään työpaikan ulkopuolella.
AMMATTIYHDISTYSTOIMINTA
Ammattiyhdistystoiminta on työntekijöiden
yhteistyötä omien etujensa puolesta.
ANSIOSIDONNAINEN PÄIVÄRAHA
Työttömyyskassan jäsenelle maksetaan
ansiosidonnaista päivärahaa silloin, kun hän
jää työttömäksi. Ansiosidonnainen
päiväraha lasketaan työssä saadun
palkan mukaan. Ansiosidonnainen päiväraha
on aina parempi kuin valtion maksama työttömyysturva.
alkuun
BRUTTOPALKKA
Bruttopalkka on työnantajan maksama kokonaispalkka,
johon sisältyvät verot sekä sosiaali-
ja eläkemaksut (vrt. NETTOPALKKA).
ELÄKEVAKUUTUSMAKSU
Eläkevakuutusmaksua maksetaan työntekijän
tulevaa eläkettä varten. Työnantaja maksaa
eläkemaksua noin 17 % bruttopalkasta. 18 –
53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu on
4,3 % bruttopalkasta ja yli 53-vuotiaan 5,4 % .
ESIMIES
Esimies on työnantajan edustaja (esim. työnjohtaja
tai osastopäällikkö), jolla on oikeus
johtaa ja valvoa työntekijän työtä.
Hän on myös velvollinen opastamaan ja neuvomaan
työntekijää.
Esimieheltä voi kysyä neuvoa ja ohjeita siitä,
miten työtä tehdään. Hänelle
pitää ilmoittaa sairastumisesta ja muista
poissaoloista.
Esimies voi olla myös nainen.
alkuun
HOITOVAPAA
Äitiysvapaan ja vanhempainvapaan jälkeen äiti
tai isä voi jäädä kotiin hoitamaan
alle 3-vuotiasta lasta. Tämä aika on hoitovapaata.
Hoitovapaan ajalta ei makseta palkkaa.
Työsuhde ei katkea hoitovapaan aikana eikä
työntekijän työsuhdetta saa päättää
sen takia, että hän jää hoitovapaalle.
IRTISANOMINEN
Työsuhde loppuu, jos työnantaja sanoo työntekijän
irti (antaa potkut). Irtisanomiseen täytyy aina
olla lain mukainen peruste.
Työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua.
Irtisanomisaikana työntekijä jatkaa työtään.
Työntekijälle on irtisanomisajalta maksettava
normaali palkka.
IRTISANOUTUMINEN
Kun työntekijä sanoo työsuhteen irti,
sitä sanotaan irtisanoutumiseksi.
ISYYSVAPAA
Lapsen isä voi saada isyysvapaata lapsen syntymän
jälkeen. Isän täytyy kuitenkin asua lapsen
äidin kanssa isyysvapaata saadakseen.
Isyysvapaa on yleensä palkatonta mutta KELA maksaa
isyysvapaan ajalta isyysrahaa.
alkuun
KILPAILEVA TOIMINTA
Työntekijä ei saa työsuhteen aikana tehdä
sellaista työtä, joka kilpailee oman työnantajan
kanssa.
KIRKOLLISVERO
Evankelisluterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan jäsenet
maksavat kirkollisveroa. Kirkollisveron suuruus on noin
1,3 % bruttopalkasta.
KOEAIKA
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia
työsuhteen alussa noudatettavasta koeajasta. Koeajan
tarkoituksena on molemminpuolin katsoa, vastaako työ
osapuolten odotuksia. Kumpikin osapuoli voi purkaa työsuhteen
koeaikana heti päättyväksi. Työnantaja
ei kuitenkaan saa päättää työsuhdetta
koeaikana esimerkiksi työntekijän sairauden
tai raskauden takia eikä muutoinkaan syrjivin perustein.
KOKOAIKATYÖ
Kokoaikatyötä tekevä työntekijä
tekee työtään koko päivän.
Suomessa kokoaikainen työaika on lain mukaan 8
tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
Työehtosopimuksissa on sovittu, mikä on alan
kokoaikatyön pituus. Nykyisin se on monessa työssä
7,5 tuntia päivässä ja 35,7 tuntia viikossa.
KULUNVALVONTA
Usein työpaikan sähköisiin kellokortteihin
liittyy työntekijän henkilökohtainen
kortti, joka tallentaa hänen liikkumisensa työpaikalla.
Lukitut ovet avataan henkilökohtaisella kortilla
ja tietokone tallettaa tiedon, kuka avasi oven, mihin
kellonaikaan ja mihin suuntaan ovesta henkilö on
kulkenut.
KUNNALLISVERO
Yleensä kaikesta tulosta on maksettava kunnalle
kunnallisveroa. Jokainen kunta päättää
itse veron suuruudesta. Veron määrä vaihtelee
kunnittain. Kunnallisverolla maksetaan yhteisiä
palveluja kuten koulutusta, terveyspalveluja, lasten
päivähoitoa ja katujen kunnossapitoa.
KUUKAUSIPALKKA.
Palkan perusteena on kuukauden aika. Kuukausipalkka
maksetaan kerran kuukaudessa.
alkuun
LEPOPÄIVÄT
Työntekijällä on yleensä 2 vapaapäivää
viikossa. Vapaapäiviä ovat yleensä lauantai
ja sunnuntai.
LEPOTAUOT
Työpäivän aikana työntekijällä
on taukoja. Jos työpäivä on kuutta tuntia
pidempi, työpäivän aikana tulee olla
ruokatauko. Ruokatauon pituus on ½ - 1 tuntia.
Ruokatauon lisäksi on tavallisesti sovittu kahdesta
lyhyestä tauosta tai yhdestä hieman pidemmästä
tauosta (ns. kahvitauko).
LIIKESALAISUUS ks. ammattisalaisuus
LOMA
Työsuhteen aikana työntekijälle kertyy
lomaa. Kesäloma on 24 päivää. Se
pidetään 2.5. – 30.9. Työsuhteen
jatkuttua vuoden työntekijällä on oikeus
kuuden päivän talvilomaan, joka pidetään
1.10. – 30.4.
LOMAPALKKA
Työntekijä saa vuosiloman ajalta normaalin
palkan. Se maksetaan yleensä ennen loman alkamista.
LOMARAHA
Lomaraha on loman ajalta maksettava ylimääräinen
lisä. Lomaraha on yleensä puolet lomapalkasta.
LOMAUTUS
Työntekijä voidaan lomauttaa, jos yrityksellä
ei ole tarjota työtä. Lomautus on väliaikainen
toimenpide.
Työsuhde ei katkea lomautuksen aikana.
Lomautuksen ajalta työntekijä saa työttömyyspäivärahaa.
LUOTTAMUSMIES
Luottamusmies edustaa työpaikalla työntekijöitä
ja hoitaa heidän asioitaan työnantajan kanssa.
Ammattiliitto on yleensä kouluttanut luottamusmiehen.
Luottamusmies voi olla myös nainen.
alkuun
MÄÄRÄAIKAINEN TYÖ
Määräaikainen työ on tilapäistä
ja väliaikaista työtä. Työnantajalla
täytyy aina olla perusteltu syy määräaikaisen
työsopimuksen tekemiseen (esim. äitiys- tai
hoitovapaan tai sairasloman sijaisuus, harjoittelu tms.).
Määräaikaista työsopimusta sanotaan
usein pätkätyöksi.
NETTOPALKKA
Palkka, jonka työnantaja maksaa työntekijälle,
on nettopalkka. Nettopalkasta on vähennetty verot
ja eläke- ja sosiaaliturvamaksut sekä muut
mahdolliset maksut esimerkiksi ammattiliiton jäsenmaksu.
OSA-AIKATYÖ
Osa-aikatyö on työtä, joka ei ole kokoaikatyötä
(ks. KOKOAIKATYÖ).
PALKALLISET POISSAOLOT
Työntekijällä on joissakin tapauksissa
oikeus saada palkkaa, vaikka hän ei teekään
työtään. Esimerkiksi koulutuksen ajalta
työntekijälle on maksettava palkkaa.
Myös jotkut juhlapäivät saattavat olla
palkallisia. Tällaisia päiviä voivat
olla mm. omat vihkiäiset, lähiomaisen hautajaispäivä
sekä oma 50- ja 60-vuotissyntymäpäivä.
PALKAN LISÄT
Usein palkkaan liittyy erilaisia lisiä. Tavallisia
lisiä ovat muun muassa ikälisä tai kokemuslisä,
erilaiset ammattitaitolisät, kielitaitolisä,
iltatyölisä, yötyölisä, sunnuntailisä,
likaisen työn lisä ja vaarallisen työn
lisä.
PALKANMAKSUPÄIVÄ
Palkanmaksupäivä sovitaan työsopimuksessa.
Tuntipalkkaisessa työssä palkka on maksettava
kaksi kertaa kuukaudessa. Tällöin palkka lasketaan
tehtyjen työtuntien mukaan.
Kuukausipalkkaisessa työssä palkka on maksettava
kerran kuukaudessa. Palkka maksetaan pankkitilille.
PALKKA
Palkka on vastike, jonka saa työstä. Palkkaan
voi rahan lisäksi sisältyä asunto-, auto-
tai puhelinetu.
PALKKATYÖ ELI ANSIOTYÖ
Palkkatyö on työtä, jonka työntekijä
tekee työsuhteessa toiselle eli työnantajalle.
PROGRESSIO
Valtion tuloveroa maksetaan palkan suuruuden mukaan.
Hyvin pienistä palkoista ei tarvitse maksaa valtion
tuloveroa ollenkaan. Mutta kun palkka nousee, myös
veron määrä nousee. Nousemista sanotaan
progressioksi.
PROVISIO
Provisio (tulospalkka) on palkka, jonka suuruus perustuu
työn suoritukseen. Monissa myyntitehtävissä
myyjä saa myymänsä tavaran tai palvelun
hinnasta sovitun osuuden eli provisioin.
PÄTKÄTYÖ
Lyhyttä, tilapäistä ja väliaikaista
työtä sanotaan usein pätkätyöksi.
alkuun
SAIRASVAKUUTUSMAKSU
Verojen lisäksi jokainen työntekijä maksaa
sairasvakuutusmaksua KELAlle. Raha menee sairaanhoitoa
ja lääkkeitä varten. Sairausvakuutusmaksu
on 1,5 % bruttopalkasta.
SAIRAUSTODISTUS
Työnantajalla on oikeus vaatia sairauspoissaolosta
lääkärin tai terveydenhoitajan antama
kirjallinen todistus.
SMALL TALKING
Small talking tarkoittaa keskustelua, joka ei ole välttämttä
asioiden käsittelyä. Se on yleensä kevyttä
juttelua arkisista asioista. Small talkingin tarkoitus
on viihtyminen ja tutustuminen uusiin ihmisiin.
SYRJINTÄ (ks. myös TASA-ARVO)
Ihmisiä on aina kohdeltava samanarvoisina. Ketään
ei saa perusteetta asettaa eri asemaan iän, etnisen
tai kansallinen alkuperän, kansalaisuuden, kielen,
uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,
vammaisuuden, sukupuolen, perhesyiden, raskauden, sukupuolisen
suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän
syyn perusteella. Syrjintä on rangaistava teko.
TAPATURMAVAKUUTUS
Kaikki työntekijät on vakuutettu tapaturman
varalle. Jos työntekijälle sattuu tapaturma
töissä tai työmatkalla, vakuutus korvaa
tapaturmasta aiheutuneet kulut. Vakuutus korvaa myös
työn aiheuttaman sairauden (ammattitauti) kustannukset.
TASA-ARVO (ks. myös SYRJINTÄ)
Tasa-arvo tarkoittaa, että kaikkia täytyy
kohdella työssä yhtä arvokkaasti. Tasa-arvo
ei tarkoita, että ihmiset olisivat samanlaisia.
On hyväksyttävä erilaisuus.
Suomen laki kieltää kaiken syrjinnän
työpaikalla. Suomessa kaikkien miesten ja naisten
on osattava työskennellä yhdessä siitä
riippumatta, mikä on heidän tehtävänsä
työssä.
TES (työehtosopimus)
Kullakin alalla (siivous, rakentaminen, metalliteollisuus
jne.) on yleensä oma työehtosopimus. Työehtosopimuksen
tekee alan ammattiliitto ja työnantajia edustava
järjestö.
Työehtosopimuksessa on yleensä sovittu lakia
parempitasoisista eduista. Tiettyjä työehtosopimuksia
(ns. yleissitovat työehtosopimukset) kaikkien alojen
työnantajien on noudatettava.
Työehtosopimusta kutsutaan usein nimellä
TES tai TESSI.
TULOSPALKKA (ks. PROVISIO)
TUNTIPALKKA
Tuntipalkkaisessa työssä palkka määräytyy
sen mukaan, mitä on sovittu maksettavaksi kultakin
työtunnilta. Palkka siis lasketaan tehtyjen työtuntien
mukaan. Tutipalkat on määrätty työehtosopimuksessa.
TUPO
Tulopoliittinen sopimus eli TUPO tarkoittaa sitä,
että työntekijöiden palkoista ja. eduista
sopimisen yhteydessä sovitaan myös veroista,
sosiaaliturvasta ja työelämää koskevista
laeista. TUPOssa ovat mukana työntekijät,
työnantajat ja valtio, sitä kutsutaa kolmikantaiseksi
sopimiseksi.
TYKY-TOIMINTA
TYKY-toiminta tarkoittaa sitä, että työnantaja
järjestää työntekijöille toimintaa
joka parantaa heidän terveyttään ja hyvinvointiaan.
TYÖAJAN VALVONTA
Työnantajalla on oikeus valvoa työntekijöiden
työaikaa. Työnantajalla on oikeus tietää,
milloin kukin työntekijä on töissä
ja onko hän noudattanut työaikoja. Työaikaa
voidaan työpaikalla valvoa kulunvalvonnalla (ks.
KULUNVALVONTA).
TYÖEHTOSOPIMUS (ks. TES)
TYÖHARJOITTELU
Työharjoittelu tarkoittaa sitä, että
työntekijä tulee uuteen työpaikkaan opettelemaan
uutta ammattia tai työtä. Harjoittelu voi
olla palkallista tai palkatonta.
Työharjoittelun järjestää usein
työvoimatoimisto. Jos kyse ei ole työsuhteessa
tehdystä työstä, työvoimatoimisto
maksaa työharjoittelun ajalta työntekijälle
korvauksen. Korvaus on tavallista palkkaa pienempi mutta
yleensä yhtä suuri kuin työttömyyskorvaus.
TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT
Työntekijöillä ja työnantajilla
on omat järjestönsä. Työmarkkinajärjestöt
pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan kaikissa niiden
jäseniä koskevissa asioissa.
TYÖNANTAJA
Työnantaja voi olla yksityinen henkilö, yritys,
valtio, kunta tai järjestö.
TYÖNJOHTO (ks. ESIMIES)
TYÖNJOHTO-OIKEUS
Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä.
Tätä sanotaan työnantajan direktio-oikeudeksi.
Työnantajan antamia käskyjä ja ohjeita
on syytä noudattaa. Noudattamatta jättäminen
saattaa oikeuttaa työnantajan päättämään
työntekijän työsuhteen.
TYÖNTEKIJÄ
Työntekijä on se, jonka työnantaja on
ottanut tekemään työtä.
TYÖSOPIMUS
Työsopimus on työnantajan ja työntekijän
välinen sopimus, jossa yhdessä todetaan, millä
ehdoilla (palkka, työaika, lomat jne.) työntekijä
tekee työtään.
Työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti
tai sähköisesti. Työsopimus on aina epäselvyyksien
välttämiseksi syytä tehdä kirjallisena.
Kuitenkin myös suullinen työsopimus sitoo
molempia osapuolia.
TYÖSUHDE
Työsuhde alkaa, kun työntekijä työsopimuksen
tekemisen jälkeen ryhtyy tekemään työtään.
TYÖSUHTEEN PURKAMINEN
Työsuhde voidaan purkaa työsopimuslaissa määritellystä
erittäin painavasta syystä. Työ päättyy
tällöin heti ilman irtisanomisaikaa.
TYÖSUOJELU
Kaikkea toimintaa, jolla huolehditaan työntekijöiden
terveydestä ja turvallisuudesta, sanotaan työsuojeluksi.
Työnantajan on aina huolehdittava siitä, että
työ on turvallista niin että ei tapahdu onnettomuuksia.
Sairauksien ennalta estäminen on työsuojelun
tärkein tavoite.
TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden
valitsema edustaja työpaikalla. Työsuojeluvaltuutetun
tehtävänä on kaikkeen työntekijöiden
terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien asioiden hoitaminen.
TYÖTERVEYSHUOLTO
Työterveyshuolto tarkoittaa, että työnantaja
maksaa ja järjestää lääkärin
ja terveydenhoitajan palvelut työntekijöilleen.
Työterveyshuolto antaa myös ohjeita, millä
tavalla työtä täytyy tehdä, jotta
se ei olisi vaarallista terveydelle.
TYÖTODISTUS
Kun työntekijän työsuhde päättyy,
hänellä on oikeus saada työnantajalta
työtodistus. Työtodistuksessa täytyy
olla
työntekijän ja työnantajan nimi
kuinka pitkän ajan työ kesti
mitä töitä työntekijä teki
(työtehtävät)
Työntekijä voi myös pyytää,
että työtodistukseen merkitään työsuhteen
päättymisen syy ja arvio siitä, miten
työntekijä menestyi työssään.
TYÖTTÖMYYSKASSA
Työttömyyskassa on järjestelmä,
joka maksaa työntekijälle ansiosidonnaista
päivärahaa silloin, kun työntekijä
joutuu työttömäksi. Ansiosidonnainen
päiväraha lasketaan työstä maksetun
palkan perusteella. Työttömyyskassan maksama
päiväraha on yleensä parempi, kuin valtion
maksama työttömyysturva.
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU
Työttömyysvakuutusmaksua maksetaan työttömyyden
aiheuttamien menojen kustantamiseksi. Työntekijä
maksaa palkasta työttömyysvakuutusmaksua.
Se on 0,6 % bruttopalkasta.
TYÖTURVALLISUUS
Työn pitää olla sellaista, että
se ei aiheuta sairauksia eikä tapaturmia. Työnantajan
on huolehdittava ja opetettava työntekijälle,
miten työtä voi tehdä turvallisesti.
TYÖVOIMATOIMISTO
Työvoimatoimisto auttaa löytämään
työtä. Työntekijän on ilmoittauduttava
työvoimatoimistoon saadakseen työttömyyskorvausta.
alkuun
URAKKATYÖ
Urakkatyössä palkka maksetaan työsuorituksen
(urakan) perusteella.
VAKITUINEN TYÖ
Vakituinen työ tarkoittaa sitä, että
työnantaja ja työtekijä sopivat, milloin
työ alkaa mutta työn loppumisesta ei sovita
mitään. Työsopimus on voimassa toistaiseksi.
Työ jatkuu, kunnes joko työnantaja tai työntekijä
irtisanoo työsopimuksen (ks. IRTISANOMINEN ja IRTISANOUTUMIEN).
VANHEMPAINVAPAA
Kun perheeseen syntyy lapsi, isä tai äiti
voi äitiysvapaan jälkeen jäädä
vanhempainvapaalle. Vanhempainvapaalla isä tai
äiti saa vanhempainrahaa, jonka KELA maksaa. Vanhemmat
voivat olla vanhempainvapaalla vuorotellen.
VAROITUS
Jos työntekijä laiminlyö tai rikkoo velvollisuuksiaan
esimerkiksi myöhästelee tai on luvattomasti
poissa töistä, työnantaja voi antaa varoituksen.
Varoituksen tarkoitus on kiinnittää työntekijän
huomiota siihen, ettei hän ole tehnyt työtään
siten kuin on sovittu. Ennen kuin työntekijä
saadaan irtisanoa, häntä on yleensä varoitettava.
VERO
Valtio ja kunnat keräävät veroja, jotta
yhteiskunta voi kustantaa julkiset menot kuten julkisen
liikenteen, kulkuyhteydet, sairaalat, eläkkeet,
koulut ja yliopistot. Aina kun maksetaan palkkaa, siitä
maksetaan myös veroja.
VEROKORTTI
Verokorttiin on merkitty, kuinka paljon kunkin on maksettava
veroa. Verokortin saa verotoimistosta.
Työntekijän on töihin mennessään
annettava työnantajalle verokortti. Jos työnantajalle
ei toimiteta verokorttia, palkasta menee veroa 60 %
.
VIRKAEHTOSOPIMUS
Virkaehtosopimuksella sovitaan valtion ja kuntien virkamiesten
työehdoista. Se vastaa yksityisten työnantajien
työehtosopimuksia (ks. TYÖEHTOSOPIMUS).
alkuun
YLITYÖ
Työsopimuksessa on sovittu työajan pituudesta.
Jos työntekijä tekee pidempää päivää,
hänellä on oikeus ylityökorvaukseen.
Ylityöstä maksetaan parempaa palkkaa.
Ylityö on aina vapaaehtoista. Työnantaja
ei voi pakottaa tekemään ylityötä.
ÄITIYSVAPAA
Äitiysvapaa alkaa 30 – 50 päivää
ennen synnytystä. KELA maksaa äitiysvapaan
ajalta äitiyspäivärahaa.
Työnantaja maksaa yleensä äitiysvapaan
alusta palkkaa jonkin aikaa.
Työsuhdetta ei saa katkaista äitiysvapaan
takia.
alkuun
|