Erilaisuus sallittu

Työelämäsanastoa

 

A E H I J K L M N O P S T U V Y Ä


AMMATTILIITTO
Ammattiliitto on työntekijöiden etujen puolustaja. Se tekee työehtosopimukset työnantajaliittojen kanssa sekä edustaa työntekijöitä, kun työpaikalla neuvotellaan työsuhteen ehdoista työnantajan kanssa.

AMMATTIOSASTO (YHDISTYS)
Ammattiosasto on ammattiliitto pienoiskoossa. Se voi olla yhden työpaikan ammattiosasto esimerkiksi ison paperitehtaan osasto. Ammattiliittoon liitytään ammattiosastojen kautta. Ammattiosasto on ammattiliiton jäsen. Sinä liityt oman työpaikkasi ammattiosastoon. Kysy työtovereiltasi tietoa ammattiosastosta.

AMMATTISALAISUUS
Ammattisalaisuus on sellaista työhön liittyvää erikoista tietoa, jota ei ilman työnantajan lupaa saa kertoa kenellekään työpaikan ulkopuolella.

AMMATTIYHDISTYSTOIMINTA
Ammattiyhdistystoiminta on työntekijöiden yhteistyötä omien etujensa puolesta.

ANSIOSIDONNAINEN PÄIVÄRAHA
Työttömyyskassan jäsenelle maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa silloin, kun hän jää työttömäksi. Ansiosidonnainen päiväraha lasketaan työssä saadun palkan mukaan. Ansiosidonnainen päiväraha on aina parempi kuin valtion maksama työttömyysturva.

alkuun

BRUTTOPALKKA
Bruttopalkka on työnantajan maksama kokonaispalkka, johon sisältyvät verot sekä sosiaali- ja eläkemaksut (vrt. NETTOPALKKA).

ELÄKEVAKUUTUSMAKSU
Eläkevakuutusmaksua maksetaan työntekijän tulevaa eläkettä varten. Työnantaja maksaa eläkemaksua noin 17 % bruttopalkasta. 18 – 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu on 4,3 % bruttopalkasta ja yli 53-vuotiaan 5,4 % .

ESIMIES
Esimies on työnantajan edustaja (esim. työnjohtaja tai osastopäällikkö), jolla on oikeus johtaa ja valvoa työntekijän työtä. Hän on myös velvollinen opastamaan ja neuvomaan työntekijää.

Esimieheltä voi kysyä neuvoa ja ohjeita siitä, miten työtä tehdään. Hänelle pitää ilmoittaa sairastumisesta ja muista poissaoloista.

Esimies voi olla myös nainen.

alkuun

HOITOVAPAA
Äitiysvapaan ja vanhempainvapaan jälkeen äiti tai isä voi jäädä kotiin hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta. Tämä aika on hoitovapaata. Hoitovapaan ajalta ei makseta palkkaa.

Työsuhde ei katkea hoitovapaan aikana eikä työntekijän työsuhdetta saa päättää sen takia, että hän jää hoitovapaalle.

IRTISANOMINEN
Työsuhde loppuu, jos työnantaja sanoo työntekijän irti (antaa potkut). Irtisanomiseen täytyy aina olla lain mukainen peruste.

Työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisaikana työntekijä jatkaa työtään. Työntekijälle on irtisanomisajalta maksettava normaali palkka.

IRTISANOUTUMINEN
Kun työntekijä sanoo työsuhteen irti, sitä sanotaan irtisanoutumiseksi.

ISYYSVAPAA
Lapsen isä voi saada isyysvapaata lapsen syntymän jälkeen. Isän täytyy kuitenkin asua lapsen äidin kanssa isyysvapaata saadakseen.

Isyysvapaa on yleensä palkatonta mutta KELA maksaa isyysvapaan ajalta isyysrahaa.

alkuun

KILPAILEVA TOIMINTA
Työntekijä ei saa työsuhteen aikana tehdä sellaista työtä, joka kilpailee oman työnantajan kanssa.

KIRKOLLISVERO
Evankelisluterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan jäsenet maksavat kirkollisveroa. Kirkollisveron suuruus on noin 1,3 % bruttopalkasta.

KOEAIKA
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen alussa noudatettavasta koeajasta. Koeajan tarkoituksena on molemminpuolin katsoa, vastaako työ osapuolten odotuksia. Kumpikin osapuoli voi purkaa työsuhteen koeaikana heti päättyväksi. Työnantaja ei kuitenkaan saa päättää työsuhdetta koeaikana esimerkiksi työntekijän sairauden tai raskauden takia eikä muutoinkaan syrjivin perustein.

KOKOAIKATYÖ
Kokoaikatyötä tekevä työntekijä tekee työtään koko päivän. Suomessa kokoaikainen työaika on lain mukaan 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksissa on sovittu, mikä on alan kokoaikatyön pituus. Nykyisin se on monessa työssä 7,5 tuntia päivässä ja 35,7 tuntia viikossa.

KULUNVALVONTA
Usein työpaikan sähköisiin kellokortteihin liittyy työntekijän henkilökohtainen kortti, joka tallentaa hänen liikkumisensa työpaikalla. Lukitut ovet avataan henkilökohtaisella kortilla ja tietokone tallettaa tiedon, kuka avasi oven, mihin kellonaikaan ja mihin suuntaan ovesta henkilö on kulkenut.

KUNNALLISVERO
Yleensä kaikesta tulosta on maksettava kunnalle kunnallisveroa. Jokainen kunta päättää itse veron suuruudesta. Veron määrä vaihtelee kunnittain. Kunnallisverolla maksetaan yhteisiä palveluja kuten koulutusta, terveyspalveluja, lasten päivähoitoa ja katujen kunnossapitoa.

KUUKAUSIPALKKA.
Palkan perusteena on kuukauden aika. Kuukausipalkka maksetaan kerran kuukaudessa.

alkuun

LEPOPÄIVÄT
Työntekijällä on yleensä 2 vapaapäivää viikossa. Vapaapäiviä ovat yleensä lauantai ja sunnuntai.

LEPOTAUOT
Työpäivän aikana työntekijällä on taukoja. Jos työpäivä on kuutta tuntia pidempi, työpäivän aikana tulee olla ruokatauko. Ruokatauon pituus on ½ - 1 tuntia. Ruokatauon lisäksi on tavallisesti sovittu kahdesta lyhyestä tauosta tai yhdestä hieman pidemmästä tauosta (ns. kahvitauko).

LIIKESALAISUUS ks. ammattisalaisuus

LOMA
Työsuhteen aikana työntekijälle kertyy lomaa. Kesäloma on 24 päivää. Se pidetään 2.5. – 30.9. Työsuhteen jatkuttua vuoden työntekijällä on oikeus kuuden päivän talvilomaan, joka pidetään 1.10. – 30.4.

LOMAPALKKA
Työntekijä saa vuosiloman ajalta normaalin palkan. Se maksetaan yleensä ennen loman alkamista.

LOMARAHA
Lomaraha on loman ajalta maksettava ylimääräinen lisä. Lomaraha on yleensä puolet lomapalkasta.

LOMAUTUS
Työntekijä voidaan lomauttaa, jos yrityksellä ei ole tarjota työtä. Lomautus on väliaikainen toimenpide.

Työsuhde ei katkea lomautuksen aikana.

Lomautuksen ajalta työntekijä saa työttömyyspäivärahaa.

LUOTTAMUSMIES
Luottamusmies edustaa työpaikalla työntekijöitä ja hoitaa heidän asioitaan työnantajan kanssa. Ammattiliitto on yleensä kouluttanut luottamusmiehen.

Luottamusmies voi olla myös nainen.

alkuun

MÄÄRÄAIKAINEN TYÖ
Määräaikainen työ on tilapäistä ja väliaikaista työtä. Työnantajalla täytyy aina olla perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen (esim. äitiys- tai hoitovapaan tai sairasloman sijaisuus, harjoittelu tms.). Määräaikaista työsopimusta sanotaan usein pätkätyöksi.

NETTOPALKKA
Palkka, jonka työnantaja maksaa työntekijälle, on nettopalkka. Nettopalkasta on vähennetty verot ja eläke- ja sosiaaliturvamaksut sekä muut mahdolliset maksut esimerkiksi ammattiliiton jäsenmaksu.

OSA-AIKATYÖ
Osa-aikatyö on työtä, joka ei ole kokoaikatyötä (ks. KOKOAIKATYÖ).

PALKALLISET POISSAOLOT
Työntekijällä on joissakin tapauksissa oikeus saada palkkaa, vaikka hän ei teekään työtään. Esimerkiksi koulutuksen ajalta työntekijälle on maksettava palkkaa.

Myös jotkut juhlapäivät saattavat olla palkallisia. Tällaisia päiviä voivat olla mm. omat vihkiäiset, lähiomaisen hautajaispäivä sekä oma 50- ja 60-vuotissyntymäpäivä.

PALKAN LISÄT
Usein palkkaan liittyy erilaisia lisiä. Tavallisia lisiä ovat muun muassa ikälisä tai kokemuslisä, erilaiset ammattitaitolisät, kielitaitolisä, iltatyölisä, yötyölisä, sunnuntailisä, likaisen työn lisä ja vaarallisen työn lisä.

PALKANMAKSUPÄIVÄ
Palkanmaksupäivä sovitaan työsopimuksessa.

Tuntipalkkaisessa työssä palkka on maksettava kaksi kertaa kuukaudessa. Tällöin palkka lasketaan tehtyjen työtuntien mukaan.

Kuukausipalkkaisessa työssä palkka on maksettava kerran kuukaudessa. Palkka maksetaan pankkitilille.

PALKKA
Palkka on vastike, jonka saa työstä. Palkkaan voi rahan lisäksi sisältyä asunto-, auto- tai puhelinetu.

PALKKATYÖ ELI ANSIOTYÖ
Palkkatyö on työtä, jonka työntekijä tekee työsuhteessa toiselle eli työnantajalle.

PROGRESSIO
Valtion tuloveroa maksetaan palkan suuruuden mukaan. Hyvin pienistä palkoista ei tarvitse maksaa valtion tuloveroa ollenkaan. Mutta kun palkka nousee, myös veron määrä nousee. Nousemista sanotaan progressioksi.

PROVISIO
Provisio (tulospalkka) on palkka, jonka suuruus perustuu työn suoritukseen. Monissa myyntitehtävissä myyjä saa myymänsä tavaran tai palvelun hinnasta sovitun osuuden eli provisioin.

PÄTKÄTYÖ
Lyhyttä, tilapäistä ja väliaikaista työtä sanotaan usein pätkätyöksi.

alkuun

SAIRASVAKUUTUSMAKSU
Verojen lisäksi jokainen työntekijä maksaa sairasvakuutusmaksua KELAlle. Raha menee sairaanhoitoa ja lääkkeitä varten. Sairausvakuutusmaksu on 1,5 % bruttopalkasta.

SAIRAUSTODISTUS
Työnantajalla on oikeus vaatia sairauspoissaolosta lääkärin tai terveydenhoitajan antama kirjallinen todistus.

SMALL TALKING
Small talking tarkoittaa keskustelua, joka ei ole välttämttä asioiden käsittelyä. Se on yleensä kevyttä juttelua arkisista asioista. Small talkingin tarkoitus on viihtyminen ja tutustuminen uusiin ihmisiin.

SYRJINTÄ (ks. myös TASA-ARVO)
Ihmisiä on aina kohdeltava samanarvoisina. Ketään ei saa perusteetta asettaa eri asemaan iän, etnisen tai kansallinen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolen, perhesyiden, raskauden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on rangaistava teko.

TAPATURMAVAKUUTUS
Kaikki työntekijät on vakuutettu tapaturman varalle. Jos työntekijälle sattuu tapaturma töissä tai työmatkalla, vakuutus korvaa tapaturmasta aiheutuneet kulut. Vakuutus korvaa myös työn aiheuttaman sairauden (ammattitauti) kustannukset.

TASA-ARVO (ks. myös SYRJINTÄ)
Tasa-arvo tarkoittaa, että kaikkia täytyy kohdella työssä yhtä arvokkaasti. Tasa-arvo ei tarkoita, että ihmiset olisivat samanlaisia. On hyväksyttävä erilaisuus.

Suomen laki kieltää kaiken syrjinnän työpaikalla. Suomessa kaikkien miesten ja naisten on osattava työskennellä yhdessä siitä riippumatta, mikä on heidän tehtävänsä työssä.

TES (työehtosopimus)
Kullakin alalla (siivous, rakentaminen, metalliteollisuus jne.) on yleensä oma työehtosopimus. Työehtosopimuksen tekee alan ammattiliitto ja työnantajia edustava järjestö.

Työehtosopimuksessa on yleensä sovittu lakia parempitasoisista eduista. Tiettyjä työehtosopimuksia (ns. yleissitovat työehtosopimukset) kaikkien alojen työnantajien on noudatettava.

Työehtosopimusta kutsutaan usein nimellä TES tai TESSI.

TULOSPALKKA (ks. PROVISIO)

TUNTIPALKKA
Tuntipalkkaisessa työssä palkka määräytyy sen mukaan, mitä on sovittu maksettavaksi kultakin työtunnilta. Palkka siis lasketaan tehtyjen työtuntien mukaan. Tutipalkat on määrätty työehtosopimuksessa.

TUPO
Tulopoliittinen sopimus eli TUPO tarkoittaa sitä, että työntekijöiden palkoista ja. eduista sopimisen yhteydessä sovitaan myös veroista, sosiaaliturvasta ja työelämää koskevista laeista. TUPOssa ovat mukana työntekijät, työnantajat ja valtio, sitä kutsutaa kolmikantaiseksi sopimiseksi.

TYKY-TOIMINTA
TYKY-toiminta tarkoittaa sitä, että työnantaja järjestää työntekijöille toimintaa joka parantaa heidän terveyttään ja hyvinvointiaan.

TYÖAJAN VALVONTA
Työnantajalla on oikeus valvoa työntekijöiden työaikaa. Työnantajalla on oikeus tietää, milloin kukin työntekijä on töissä ja onko hän noudattanut työaikoja. Työaikaa voidaan työpaikalla valvoa kulunvalvonnalla (ks. KULUNVALVONTA).

TYÖEHTOSOPIMUS (ks. TES)

TYÖHARJOITTELU
Työharjoittelu tarkoittaa sitä, että työntekijä tulee uuteen työpaikkaan opettelemaan uutta ammattia tai työtä. Harjoittelu voi olla palkallista tai palkatonta.

Työharjoittelun järjestää usein työvoimatoimisto. Jos kyse ei ole työsuhteessa tehdystä työstä, työvoimatoimisto maksaa työharjoittelun ajalta työntekijälle korvauksen. Korvaus on tavallista palkkaa pienempi mutta yleensä yhtä suuri kuin työttömyyskorvaus.

TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT
Työntekijöillä ja työnantajilla on omat järjestönsä. Työmarkkinajärjestöt pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan kaikissa niiden jäseniä koskevissa asioissa.

TYÖNANTAJA
Työnantaja voi olla yksityinen henkilö, yritys, valtio, kunta tai järjestö.

TYÖNJOHTO (ks. ESIMIES)

TYÖNJOHTO-OIKEUS
Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä. Tätä sanotaan työnantajan direktio-oikeudeksi.

Työnantajan antamia käskyjä ja ohjeita on syytä noudattaa. Noudattamatta jättäminen saattaa oikeuttaa työnantajan päättämään työntekijän työsuhteen.

TYÖNTEKIJÄ
Työntekijä on se, jonka työnantaja on ottanut tekemään työtä.

TYÖSOPIMUS
Työsopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jossa yhdessä todetaan, millä ehdoilla (palkka, työaika, lomat jne.) työntekijä tekee työtään.

Työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Työsopimus on aina epäselvyyksien välttämiseksi syytä tehdä kirjallisena. Kuitenkin myös suullinen työsopimus sitoo molempia osapuolia.

TYÖSUHDE
Työsuhde alkaa, kun työntekijä työsopimuksen tekemisen jälkeen ryhtyy tekemään työtään.

TYÖSUHTEEN PURKAMINEN
Työsuhde voidaan purkaa työsopimuslaissa määritellystä erittäin painavasta syystä. Työ päättyy tällöin heti ilman irtisanomisaikaa.

TYÖSUOJELU
Kaikkea toimintaa, jolla huolehditaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta, sanotaan työsuojeluksi. Työnantajan on aina huolehdittava siitä, että työ on turvallista niin että ei tapahdu onnettomuuksia. Sairauksien ennalta estäminen on työsuojelun tärkein tavoite.

TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden valitsema edustaja työpaikalla. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on kaikkeen työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien asioiden hoitaminen.

TYÖTERVEYSHUOLTO
Työterveyshuolto tarkoittaa, että työnantaja maksaa ja järjestää lääkärin ja terveydenhoitajan palvelut työntekijöilleen. Työterveyshuolto antaa myös ohjeita, millä tavalla työtä täytyy tehdä, jotta se ei olisi vaarallista terveydelle.

TYÖTODISTUS
Kun työntekijän työsuhde päättyy, hänellä on oikeus saada työnantajalta työtodistus. Työtodistuksessa täytyy olla
työntekijän ja työnantajan nimi
kuinka pitkän ajan työ kesti
mitä töitä työntekijä teki (työtehtävät)
Työntekijä voi myös pyytää, että työtodistukseen merkitään työsuhteen päättymisen syy ja arvio siitä, miten työntekijä menestyi työssään.

TYÖTTÖMYYSKASSA
Työttömyyskassa on järjestelmä, joka maksaa työntekijälle ansiosidonnaista päivärahaa silloin, kun työntekijä joutuu työttömäksi. Ansiosidonnainen päiväraha lasketaan työstä maksetun palkan perusteella. Työttömyyskassan maksama päiväraha on yleensä parempi, kuin valtion maksama työttömyysturva.

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU
Työttömyysvakuutusmaksua maksetaan työttömyyden aiheuttamien menojen kustantamiseksi. Työntekijä maksaa palkasta työttömyysvakuutusmaksua. Se on 0,6 % bruttopalkasta.

TYÖTURVALLISUUS
Työn pitää olla sellaista, että se ei aiheuta sairauksia eikä tapaturmia. Työnantajan on huolehdittava ja opetettava työntekijälle, miten työtä voi tehdä turvallisesti.

TYÖVOIMATOIMISTO
Työvoimatoimisto auttaa löytämään työtä. Työntekijän on ilmoittauduttava työvoimatoimistoon saadakseen työttömyyskorvausta.

alkuun

URAKKATYÖ
Urakkatyössä palkka maksetaan työsuorituksen (urakan) perusteella.

VAKITUINEN TYÖ
Vakituinen työ tarkoittaa sitä, että työnantaja ja työtekijä sopivat, milloin työ alkaa mutta työn loppumisesta ei sovita mitään. Työsopimus on voimassa toistaiseksi. Työ jatkuu, kunnes joko työnantaja tai työntekijä irtisanoo työsopimuksen (ks. IRTISANOMINEN ja IRTISANOUTUMIEN).

VANHEMPAINVAPAA
Kun perheeseen syntyy lapsi, isä tai äiti voi äitiysvapaan jälkeen jäädä vanhempainvapaalle. Vanhempainvapaalla isä tai äiti saa vanhempainrahaa, jonka KELA maksaa. Vanhemmat voivat olla vanhempainvapaalla vuorotellen.

VAROITUS
Jos työntekijä laiminlyö tai rikkoo velvollisuuksiaan esimerkiksi myöhästelee tai on luvattomasti poissa töistä, työnantaja voi antaa varoituksen. Varoituksen tarkoitus on kiinnittää työntekijän huomiota siihen, ettei hän ole tehnyt työtään siten kuin on sovittu. Ennen kuin työntekijä saadaan irtisanoa, häntä on yleensä varoitettava.

VERO
Valtio ja kunnat keräävät veroja, jotta yhteiskunta voi kustantaa julkiset menot kuten julkisen liikenteen, kulkuyhteydet, sairaalat, eläkkeet, koulut ja yliopistot. Aina kun maksetaan palkkaa, siitä maksetaan myös veroja.

VEROKORTTI
Verokorttiin on merkitty, kuinka paljon kunkin on maksettava veroa. Verokortin saa verotoimistosta.

Työntekijän on töihin mennessään annettava työnantajalle verokortti. Jos työnantajalle ei toimiteta verokorttia, palkasta menee veroa 60 % .

VIRKAEHTOSOPIMUS
Virkaehtosopimuksella sovitaan valtion ja kuntien virkamiesten työehdoista. Se vastaa yksityisten työnantajien työehtosopimuksia (ks. TYÖEHTOSOPIMUS).

alkuun

YLITYÖ
Työsopimuksessa on sovittu työajan pituudesta. Jos työntekijä tekee pidempää päivää, hänellä on oikeus ylityökorvaukseen. Ylityöstä maksetaan parempaa palkkaa.

Ylityö on aina vapaaehtoista. Työnantaja ei voi pakottaa tekemään ylityötä.

ÄITIYSVAPAA
Äitiysvapaa alkaa 30 – 50 päivää ennen synnytystä. KELA maksaa äitiysvapaan ajalta äitiyspäivärahaa.

Työnantaja maksaa yleensä äitiysvapaan alusta palkkaa jonkin aikaa.

Työsuhdetta ei saa katkaista äitiysvapaan takia.

alkuun