Työsuojelusta aloittelijalle

VASTA-ALKAJAN KYSYMYKSIÄ

Mistä pitäisi aloittaa? Keneltä kysyä? Mitä saa ja pitää tehdä?
Lakeja, määräyksiä ja normeja tuntuu olevan pilvin pimein. Mitä niistä pitäisi tietää?

Usein kaikki uudet asiat tuntuvat hyvin haasteellisilta. Niin tämäkin.
Liikkeelle on hyvä lähteä askel askeleelta mutta määrätietoisesti.
Tehtävässäsi sinun ei tarvitse olla yksin. Tehtävämme on tukea toinen toistamme.

Tämän aineiston tarkoituksena on auttaa sinut alkuun työsuojelutyössä.

1. Mikä on työsuojeluvaltuutettu?

Tukihenkilö, kehittäjä, yhdyshenkilö, valvoja ja yhteistoimintahenkilö

Tukihenkilö	Kehittäjä
Työsuojeluvaltuutettu on työpaikan työntekijöiden valitsema luottamushenkilö, jolle työntekijät voivat tulla puhumaan ongelmistaan ja asioistaan. Työsuojeluvaltuutettu voi rakentaa tätä tukihenkilön rooliaan heti alusta alkaen käyttäen työsuojeluvapaitaan kiertämällä ihmisten parissa keskustellen.	Työsuojelu on ennakoivaa toimintaa, siksi työsuojeluvaltuutetulla on oltava myös kehittäjän rooli. Kehittäjä kyseenalaistaa ja katsoo asioita eteenpäin. Työsuojeluvaltuutetun ei tarvitse yrittää yksin. Tärkeää on hakeutua työpaikalla sellaisiin tilanteisiin, työryhmiin ja kokouksiin, joissa vaikutetaan työpaikan kehitykseen. Työsuojeluvaltuutetun on hyvä kehittää myös itseään.
Yhdyshenkilö	Valvoja
Työsuojeluvaltuutettu on työpaikalla monessa mielessä yhdyshenkilö - ikään kuin linkki, jonka kautta asiat tulevat ja menevät. Valtuutettu kerää työpaikalta tietoa työntekijöiden ongelmista ja työympäristöstä sekä välittää näitä asioita eteenpäin työnantajalle, ammattiosastoon, työsuojelupiiriin tai liiton toimistoon.	Valvojan rooli on ehkä työsuojeluvaltuutetun rooleista perinteisin. Työpaikkaa ja työyhteisöä säätelevät moninaiset lait ja normit. Valtuutetun on osaltaan seurattava työpaikan olosuhteita ja arvioitava, täyttävätkö ne säädösten vaatimukset. On rohkeasti tuotava esiin havaitsemiaan epäkohtia tai kehittämisideoita.
Yhteistoimintahenkilö
Parhaat tulokset työsuojelussa saadaan kaikkien työpaikan ihmisten yhteistyöllä. Jo lainsäädännönkin nojalla on työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnassa edistettävä työturvallisuutta. Työsuojeluvaltuutettu on yhteistoiminnan keskeisiä henkilöitä työpaikan työsuojelupäällikön kanssa.

2. Älä jää yksin - toimitaan yhdessä

Heti alkuun kannatta ryhtyä rakentamaan hyvää tukiverkostoa. Tärkeää on selvittää itselle ne tahot, joiden kanssa voi keskustella ja pohtia työpaikan ongelmia.

tutustu työpaikkasi luottamushenkilöihin ja sovi säännöllisestä yhteydenpidosta ja tehtävien jaosta
ole yhteydessä oman paikkakuntasi työsuojelupiiriin ja selvitä, kuka on työpaikkasi tarkastaja.
luo yhteys työterveyshuoltoon
keskustele ammattiosastosi puheenjohtajan kanssa ja sovi käytännöstä, mitenja milloin työpaikan työsuojeluasioita otetaan esille ammattiosaston kokouksissa
pidä yhteyttä liiton toimistoon, liitto on sinua varten

3. Hyvällä maalaisjärjellä pääsee alkuun

Tehtävän alussa on uskottava omaan kokemukseensa ja käsitykseensä asioista. Niin sanottu hyvä maalaisjärki voi ratkaista asioita pitkälti. Jos jotkin asiat tuntuvat epäkohdilta tai ongelmilta taikka tarvitaan kehittämistä, on asioihin vain tartuttava ja vietävä niitä eteenpäin. Matkan varrella voi selvittää, mitä normit kulloiseenkin asiaan sanovat. Työnantajan on huolehdittava, että keskeinen työpaikan lainsäädäntö on saatavilla ja nähtävillä työpaikalla.

luota omaan kokemukseesi - sinulla on paljon tietoa
käytä harkintaa
ratkaisut eivät aina löydy normeista
keskustele, neuvottele
tarvittaessa kysy neuvoa
aseta asioita tärkeys- ja toteuttamisjärjestykseen
toimi

Työelämää ja työympäristöä säädellään moninaisilla normeilla. On lakeja, asetuksia, ministeriön päätöksiä, standardeja, ohjeita jne. Helposti syntyy käsitys, että työsuojeluvaltuutetun pitäisi hallita välittömästi nämä kaikki. On heti irrottauduttava tästä tunteesta! Normeja oppii pikku hiljaa tarpeen mukaan ja kouluttautumalla. Normien osaaminen ei ole tehtävässä ratkaisevaa! Tärkeitä ovat tahto, itseluottamus ja toiminta.

4. Nämä kannattaa selvittää aluksi

Työsuojeluvaltuutetun kannattaa lähteä pian valituksi tulemisen jälkeen selvittämään tiettyjä työsuojelutoimintaan liittyviä perusasioita. Niistä pääsee nopeasti käsiksi tehtävään. Vaikka kaikki asiat olisivatkin hyvin kunnossa, vahvistaa selvittely ja perehtyminen työsuojeluvaltuutetun omaa tietämystä ja osaamista.

Mikä on työpaikan työsuojeluorganisaatio
Kuka on työpaikan työsuojelupäällikkö
Mitkä ovat omat toimintaoikeudet: ajankäyttö, tilat, työvälineet, yhteydenpitovälineet, palkkakysymykset jne.
Työpaikalla käytössä ja nähtävänä olevat lait (esim. Työpaikan lakikirja) ja sopimukset
Onko työsuojelupiirin tarkastuspöytäkirjoja
Työterveyshuolto: henkilöstö, sopimuksen sisältö
Onko työsuojeluvaltuutetun valinta ja varavaltuutetut rekisteröity Kemianliittoon ja Työturvallisuuskeskukseen
Ovatko työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut rekisteröity Työturvallisuuskeskukseen
Onko työsuojelupäällikkö rekisteröity Työturvallisuuskeskukseen
Mitä työsuojeluun liittyvää koulutustarjontaa on
Onko työpaikan työsuojeluriskien arviointi tehty
Onko työpaikalla työsuojelun toimintaohjelma
Tilastot: tapaturmat, ammattitaudit. sairauspoissaolot, läheltäpititapaukset
Luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista
Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet

tutustu ihmisiin: työntekijöihin ja työnantajan edustajiin
tee itsesi tunnetuksi
etsi yhteistyökumppaneita työyhteisöstäsi
kysele kuulumisia ja keskustele
kerro, miten ja milloin sinut tavoittaa
pane oma persoonasi peliin - toimi niin kuin sinusta luontevalta tuntuu
mieti miten asiat voi tehdä paremmin
arvioi pieniäkin riskejä ja ongelmia
tuo asioita sitkeästi esiin ja perustele
pienetkin parannus- tai kehitysideat voivan olla kullan arvoisia
kerää tietoa työpaikalta
jalosta tietoa
välitä tietoa
pidä säännöllistä yhteyttä tietolähteisiin
tarkkaile työympäristöä, työntekoa ja työyhteisöä
havainnoi puutteita tai vaaroja
älä pelkää säädöksiä
tutustu säädöksiin vähitellen
vie asioita rohkeasti eteenpäin esimiehille tai työsuojelupäällikölle
kysy tarvittaessa neuvoja talon sisältä tai ulkopuolelta
pidä säännöllistä yhteyttä työsuojelupäällikköön
keskustele työsuojeluasioista esimiesten kanssa
toimi aktiivisesti työsuojelutoimikunnassa tai muussa yhteistoimintaelimessä
pidä yhteyttä muiden henkilöstöryhmien edustajiin
pidä yhteyttä muihin ammattiosastosi edustajiin

5. Omat kehittämistarpeet paperille

Työsuojeluvaltuutetun on hyvä arvioida myös itseään ja eritellä työsuojelutehtävän kannalta sellaisia osa-alueita, joita olisi syytä kehittää. Usein ei ole kysymys pelkästään työsuojeluosaamisesta tai säädösten tuntemisesta. Valtuutettu saattaa tarvita paljon muitakin ominaisuuksia. Nykyisin esimerkiksi tietokonetta ja internetiä voi hyödyntää työssään monin tavoin. Usein myös hyvät ihmissuhde- tai neuvottelutaidot ovat kaiken a ja o. Kaikkea ei voi tehdä kerralla. On siis harkittava ja pantava asioita tärkeysjärjestykseen.

Ovatko perustietoni työsuojelusta riittävät?
Tunnenko riittävästi säädöksiä ja sopimuksia?
Onko neuvottelutaitoni kunnossa?
Osaanko kokousten ja neuvotteluiden perusasiat?
Hallitsenko tietokoneen käytön riittävästi?
Osaanko hyödyntää internetiä?
Onko kirjallinen esitystaitoni riittävä?
Onko esiintymistaitoni riittävän hyvä?

Lähes kaikkeen tarpeelliseen on olemassa koulutustarjontaa. Kemianliitto. Esim. Kiljavan opisto.

Lisäaineisto:Työpaikan tapa toimia - mitä parannettavaa?

Onko työpaikan työsuojelutoiminta suunnitelmallista ja määrätietoista

Onko työpaikan ylin johto sitoutunut työsuojelutoimintaan tukemalla sitä näkyvästi
Onko työsuojelun toimintaohjelma tehty
Onko työpaikan työsuojeluriskit arvioitu
Ovatko em. asiat kirjallisessa muodossa
Laaditaanko ohjelman ja riskien arvioinnin pohjalta toteuttamissuunnitelmia
Ovatko suunnitelmat toteuttamiskelpoisia
Ovatko suunnitelmat aikataulutettu ja vastuut esitetty selkeästi

Arvioi edellä esitettyjä kysymyksiä itseksesi tai muiden työsuojeluhenkilöiden kanssa keskustellen. Jos tuloksena on pääosin kielteisiä vastauksia, merkitsee se, että työpaikan työsuojelun perusta ei ole kunnossa; suunnitelmallisuus ja määrätietoisuus puuttuvat. Tuo nämä ongelmat esiin työsuojelun yhteistoiminnassa ja esimiehillesi tai yrityksen johdolle.

Työsuojelun yhteistoiminta

Onko työpaikan työsuojelupäällikkö nimetty ja kaikkien tiedossa
Onko työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua valittu
Onko työpaikan työsuojelun yhteistoimintamuodosta (esim. työsuojelutoimikunta) sovittu
Kokoontuuko työsuojelun yhteistoimintaelin säännöllisesti eli vähintään neljä kertaa vuodessa
Keskustelevatko työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö säännöllisesti työpaikan työsuojeluasioista
Laaditaanko työsuojelun kehittämissuunnitelmia yhteistoiminnassa
Osallistuuko työsuojeluvaltuutettu riskinarviointeihin, työsuojelutarkastuksiin ja muuhun työsuojelua koskevaan toimintaan
Saako työsuojeluvaltuutettu nähtäväkseen ja tarvittaessa kommentointia varten työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevat dokumentit

Arvioi edellä esitettyjä kysymyksiä itseksesi tai muiden työsuojeluhenkilöiden kanssa keskustellen. Jos tuloksena on pääosin kielteisiä vastauksia, merkitsee se, että työpaikan työsuojelun yhteistoiminta ei ole kunnossa; työntekijät eivät pääse asianmukaisesti vaikuttamaan. Tuo nämä ongelmat esiin työsuojelun yhteistoiminnassa ja esimiehillesi tai yrityksen johdolle.

Tiedon kulku

Saavatko työsuojeluvaltuutettu ja muut työsuojelun yhteistoimintahenkilöt hyvissä ajoin tiedot työsuojeluun tai työturvallisuuteen liittyvistä suunnitelmista, investoinneista hankinnoista niin että niihin on tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus
Tiedotetaanko työpaikalla säännöllisesti turvallisuusmääräyksistä ja säädöksistä
Saadaanko työpaikalla hyvin tietoa alaa koskevista uusista turvallisuusratkaisuista
Saadaanko työpaikalla ajankohtaista tietoa tarjolla olevasta työsuojelukoulutuksesta
Tiedotetaanko työpaikalla koneiden ja laitteiden sekä kemikaalien turvallisesta käytöstä
Tiedotetaanko työpaikalla suojainten käytöstä

Arvioi edellä esitettyjä kysymyksiä itseksesi tai muiden työsuojeluhenkilöiden kanssa keskustellen. Jos tuloksena on pääosin kielteisiä vastauksia, merkitsee se, että työpaikan työsuojelua koskeva tiedonsaanti ei ole kunnossa; ei ole mahdollista vaikuttaa ja toisaalta tapahtuu tietämättömyydestä johtuvia virheitä. Tuo nämä ongelmat esiin työsuojelun yhteistoiminnassa ja esimiehillesi tai yrityksen johdolle.

Asenteet

Pitävätkö yrityksen johto ja esimiehet työturvallisuutta tärkeänä asia puhumalla asiasta usein ja näyttämällä esimerkkiä
Puuttuvatko esimiehet työturvallisuusmääräysten rikkomiseen
Onko työpaikalla sovittu menettelytavoista, joita noudatetaan työturvallisuusmääräyksiä rikottaessa
Puhutaanko työsuojelusta työpaikalla paljon
Onko työpaikalla hyvä siisteys ja järjestys
Näkyykö työpaikalla usein riskikäyttäytymistä
Käytetäänkö suojaimia asianmukaisesti
Seurataanko työsuojelun tasoa kuvaavia mittareita (tapaturma- ja ammattitautitilastot, sairauspoissaolot, vaaratilanteet, siisteys- ja järjestysindeksi jne.)

Arvioi edellä esitettyjä kysymyksiä itseksesi tai muiden työsuojeluhenkilöiden kanssa keskustellen. Jos tuloksena on pääosin kielteisiä vastauksia, merkitsee se, että työpaikan työsuojelun merkitystä ei ole sisäistetty; ihmiset eivät ajattele ja toimi turvallisesti. Tuo nämä ongelmat esiin työsuojelun yhteistoiminnassa ja esimiehillesi tai yrityksen johdolle

Koulutus

Osaavatko ihmiset työpaikalla työtehtävänsä

Koulutetaanko tai perehdytetäänkö ihmiset uusiin työtehtäviin

Sisältääkö ammatillinen koulutus ja perehdytys riittävästi myös työsuojeluasiat

Onko työsuojelun yhteistoimintahenkilöillä työsuojelun peruskoulutus

Saavatko työsuojelun yhteistoimintahenkilöt riittävästi ajankohtaista työsuojelun täydennyskoulutusta

Toteutetaanko työpaikalla säännöllisesti koko henkilöstöön kohdistuvaa työsuojelukoulutusta

Arvioi edellä esitettyjä kysymyksiä itseksesi tai muiden työsuojeluhenkilöiden kanssa keskustellen. Jos tuloksena on pääosin kielteisiä vastauksia, merkitsee se, että työpaikan työsuojelun osaaminen ei ole kunnossa. Vain riittävän säännöllisellä koulutuksella pysyy osaaminen - niin ammatillinen kuin työsuojelullinenkin - ajan tasalla. Tuo nämä ongelmat esiin työsuojelun yhteistoiminnassa ja esimiehillesi tai yrityksen johdolle.

Lisäaineisto: Työsuojeluvaltuutetun oikeuksia

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta

oikeus osallistua työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin
oikeus saada nähtäväksi asiakirjat ja luettelot joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan
oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka koskevat työn turvallisuutta ja terveellisyyttä
oikeus saada nähtäväksi työterveyshuoltoa koskeva sopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma
oikeus saada jäljennöksiä em. asiakirjoista yhteistoimintatehtäviensä edellyttämässä laajuudessa
oikeus saada tarpeellista työsuojelukoulutusta työaikana kustannuksitta
koulutusasiaa käsiteltävä työpaikalla kahden kuukauden kuluessa valinnasta
oikeus tarvittaessa vapautukseen (asiasta tarkemmin työehtosopimuksissa) säännöllisistä työtehtävistä työsuojelutehtävien hoitamista varten
oikeus ansion menetyksen korvaamisen työaikana tehdystä työsuojeluvaltuutetun tehtävästä
oikeus keskeyttää vaarallinen työ
samanlainen irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä
oikeus asianmukaisiin tiloihin asiakirjojen säilyttämistä ja tutustumista varten sekä tila tehtävien hoidon kannalta tarpeellisia kokouksia varten
oikeus käyttää työpaikalla yleisesti käytössä olevia tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä työsuojelutehtävissä niin kuin tarkemmin paikallisesti sovitaan (puhelin, faksi, sähköposti, internet, kopiokone)
oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu, jos työpaikalla työskentelee eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä
oikeus tehdä kirjallinen muistutus työsuojelutarkastuksesta työsuojelupiiriin

Työturvallisuuslaki

oikeus saada tarpeelliset tiedot turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavista asioista
oikeus keskeyttää vaarallinen työ
oikeus saada tieto ilmoitetuista työpaikan vaaratilanteista
työnantajan ilmoitettava työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin ilmoitettujen vaaratilanteiden johdosta on ryhdytty
kaikilla työntekijöillä oikeus työskennellä turvallisuuden ja terveyden vaarantumatta. Tämä tarkoittaa turvallisia työvälineitä ja koneita, asianmukaista ergonomiaa, puhdasta hengitysilmaa, asiallista lämpötilaa, asiallista kohtelua sekä riittävää perehdyttämistä ja koulutusta.

Työterveyshuoltolaki

oikeus olla yhteistoiminnassa työnantajan kanssa työpaikalla valmisteltaessa ja toteutettaessa työterveyshuollon toteuttamiseen liittyviä päätöksiä
oikeus olla yhteistoiminnassa työpaikan päihdeohjelmaa
oikeus tulla kuulluksi huumausainetestien tehtäväkohtaisista perusteista
oikeus saada työterveyshuollolta tietoja, joita tarvitaan työpaikan olosuhteiden kehittämiseksi – ei kuitenkaan salassa pidettäviä

Lain nojalla annetut valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset sekä asetukset

Työturvallisuuslain nojalla on annettu useita valtioneuvoston asetuksia tai päätöksiä sekä ministeriöiden päätöksiä, jotka koskevat esimerkiksi työssä käytettäviä koneita, kemikaaleja, suojaimia jne. Näillä säädöksillä tarkennetaan lain määräyksiä. Lainsäädännön rakenne on Suomessa sellainen, että työturvallisuuslaissa annetaan velvollisuus ja oikeus yhteistoimintaan kaikissa työsuojeluun liittyvissä asioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että myös lain nojalla annettujen säädösten määräykset ovat työsuojeluyhteistoiminnan piirissä. Toisaalta työsuojelun valvontalaissa määrätään työsuojelun yhteistoiminnan muodosta, jossa työsuojeluvaltuutettu on työntekijäpuolelta avainasemassa. Tämän vuoksi näitä yhteistoimintavelvoitteita ei ole enää toistettu alempiasteisissa säädöksissä, koska velvoite ulottuu joka tapauksessa niihin.

Olipa kyseessä kemikaalit, koneet. työhyvinvointi, suojaimet tai muu työsuojeluun liittyvä asia, tulee työsuojeluvaltuutetun saada riittävästi ja hyvissä ajoin tietoa niin, että hänellä on tosiasiallinen vaikuttamisen mahdollisuus.

Työmarkkinajärjestöjen työehtosopimukset

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välillä on solmittu yleissopimus, joka täydentää työsuojelun valvontalakia työsuojeluyhteistoiminnan osalta. Lisäksi eri alojen sopimuksissa on määräyksiä työsuojeluvaltuutetun oikeuksista. Tarkemmat määräykset on syytä tarkistaa kunkin alan työehtosopimuksesta

oikeus palkka- ja siirtosuojaan
oikeus työsuojelun peruskoulutukseen
oikeus työehtosopimuksessa määrättyyn minimiajankäyttöön
oikeus työehtosopimuksessa määrättyyn palkkioon työsuojeluvaltuutetun tehtävästä

Itseopiskelu